Tervetuloa Ikkalan pääsiäispolulle!

Ikkalan luontopolku on nyt muuttunut pääsiäispoluksi. Pienemmille lapsille löytyy pääsiäispolku sahanpuron osuudella Koulutien ja rivitalojen välissä. Puihin on ripustettu 6 munaa.

Toinen heijastinpolku  on Urheilutien puoleisella osuudella. Puihin on ripustettu 12 munaa.
Jokaisessa munassa on yksi kirjain, ja kirjaimista muodostuu pääsiäiseen liittyvä sana. Osallistuneiden kesken arvotaan pieni palkinto. Yksi palkinto per polku.  Arvonta suoritetaan pääsiäispäivänä sunnuntaina 4.4.

Kun lähdet kävelylle, ota mukaan pala paperia ja kynä. Vastaukset voit tuoda kyläyhdistyksen Pusulantien postilaatikkoon  nimen ja puhelinnumeron kanssa. Voi myös toimittaa tiedot sähköpostitse osoitteeseen: ikkala.kylayhdistys@gmail.com


 



Pähkinäpensas viihtyy kalkkimaalla


 

Kotojärven ympäristössä on kaksikin isompaa pähkinäpensasesiintymää. Toinen on heti uimarannalta lähdettäessä lehtomaisessa rinteessä, toinen on luontopolkua reunustava pähkinäpensaskujanne järven pohjoispäästä alkavassa nousussa. Kylän lapsilla oli ennen tapana kerätä niistä pähkinöitä. Nyt keräilykilvassa voiton vievät pähkinähakit ja ahkerat oravat.

Etelä- ja Lounais-Suomen lehtomaisissa metsissä viihtyvän pähkinäpensaan tunnistaa parhaiten sen kasvutavasta. Se muistuttaa näet jättimäistä kukkakimppua. Aivan juuresta kasvaa nippuna suoria hoikkia puuvarsia, jotka vasta vähän ylempänä kaartuvat ja haarautuvat lehteviksi oksiksi.

Pähkinäpensaan lehdet muistuttavat muodoltaan hieman lepän tai lehmuksen lehteä. Keväisin pensas on täynnä roikkuvia norkkoja, joista siitepöly leviää tuulen mukana ympäristöön. Pähkinäpensas on tuulilevitteinen, mutta se tarvitsee toisen pensasyksilön siitepölyä tuottaakseen pähkinöitä.

Pähkinäpensas on kalkinsuosija ja Ikkalan ja Pusulan alueella kalkkia on ollut maaperässä aina pieneksi kalkkilouhokseksi asti.

Jos osaat olla oikein hiljaa...voit nähdä tämänkin.

Metsäkauriin vasa. 








Orava

Rentukat loistavat laskuojan notkossa.

 





 

 


Täpläperhonen


 


 

Metsänokiperhonen
Sudenkorento 






 

Kuvat: Päivi Laari, Sirkka-Liisa Leino ja Ana María Gutiérrez Sorainen

Teksti: Liisa Jäppinen

Takaisin Ikkalan luontopolun pääsivulle.




Ikkalan luontopolku - ideasta todeksi kahdessa kesässä

Jo ennen varsinaista luontopolkua Ikkalan Kotojärveä kiersi pieni polku, mutta harvat kyläläisistä sen tiesivät ja vielä harvemmat käyttivät. Polku vesakoitui. Vuosien myötä haave oikeasta luontopolusta alkoi kuitenkin itää. Kun kävi ilmi, että Leader Ykkösakselilta voisi hakea tukea mm. tämänkaltaisiin, maaseudun elinvoimaa edistäviin hankkeisiin, Ikkalan kyläyhdistys päätti toimia. Hakemusta varten kyläyhdistyksessä tehtiin polun katselmus ja toimintasuunnitelma. Hakemus hyväksyttiin.

Hankerahan saaminen edellytti vastaavaa, työtunneissa laskettavaa panostusta kyläyhdistyksen taholta. Innostuneita talkoolaisia onneksi riitti. Työt aloitettiin keväällä 2019 ja polku valmistui kesäkuussa 2020. Työtunteja kertyi reilusti yli hankerahan edellyttämän tarpeen eli yhteensä 300 tuntia.



Työt aloitettiin vesakoiden ja polun päälle kaatuneiden puiden raivauksella. Uimarannalta ylös kalliolle johtavaa reittiä helpotettiin puisilla portailla, kosteikon yli rakennettiin pitkospuut ja parin ojan yli sillat. Polun loppupää sai katteeksi haketta. Lisäksi luontopolku varustettiin tienviitoilla ja muutamilla tietoiskutauluilla.
 
Suunnitteilla on jatkaa polkua parin kilometrin lisälenkillä.

 
Kuvat: Lauri Ikänheimonen ja Ana María Gutiérrez Sorainen
Teksti: Liisa Jäppinen
 

Ikkalan luontopolku on myös lintupolku



Ikkalan luontopolun vaihtelevat elinympäristöt eli habitaatit tuovat nähdäksesi suuren kirjon Suomen luonnon pieniä ja vähän isompiakin lintuja. Jos ne kiinnostavat, ota luontopolulle mukaan kiikarit.

Uimarannan pähkinälehdossa ja pähkinäpensaiden reunustamassa nousussa järven päädyssä voit nähdä pähkinähakkeja. Kallion laen mäntyjen oksilla sekä alasmenon komeassa kuusikossa pyrähtelevät mm. pyrstö-, töyhtö- ja hömötiaiset sekä hippiäiset. Keloissa nakuttelee harmaapäätikka ja palokärki tiedottaa olemassaolostaan viiltävillä kirkaisuilla. Kosteikon kaislikossa voi hyvällä tuurilla nähdä harmaahaikaran tai rannalla vikkelän rantasipin. Myös lehtopöllö asustaa täällä. Sen keveää huhuilua voi kuulla illansuussa. Prottiveräjän tuntumassa viheltelee paikkalintu pyy, jota tosin ei hevin näe. Se on taitava piiloutuja. 

Kotojärvestä on tullut myös melkoinen lintujärvi. Muuttomatkalla olevat joutsenet ja lukuisat hanhilajit (kanadanhanhet, valkoposkihanhet, metsähanhet, tundrahanhet) löysivät sen suojaiseksi levähdyspaikakseen kymmenisen vuotta sitten. Keväisin ja syksyisin järvessä saattaa uiskennella kerralla parikin sataa muuttajaa. Se on näky, joka kannattaa kokea. Uskollisempi koko kesän järvellä soutelija ja pesijä on komeaääninen kuikka.

Luontopolun varrella on kuusitoista eri lintulajeille rakennettua linnunpönttöä. Ne on saatu lahjoituksena. 

Pyy











Pähkinähakki.
Töyhtötiainen  


Urpiainen


Kuikka

Kuvät: Veikko Möltsi, Arto Viherto, Päivi Laari  ja Ana María Gutiérrez Sorainen

Teksti: Liisa Jäppinen

Takaisin Ikkalan luontopolun sivulle.



Kotojärvi – kätketty helmi

 



Kun katsoo maisemaa Kotojärven kalliolta, on kuin olisi Gallen-Kallelan maalauksessa: kallion lakea, taivasta vasten piirtyviä mäntyjä, alhaalla auringon kilossa siintelevä järven pinta…

Jylhää erämaalampea muistuttava Ikkalan Kotojärvi on syvässä laaksossaan ollut kuin kylän ulkopuolisten silmiltä kätketty helmi. Vaikuttavin on järven itärannan pystysuora kallioseinämä, jonka korkeus vedenpinnasta on 30 metriä.

Pinta-alaltaan Kotojärvi on vain noin 10 hehtaaria. Vetensä se saa lähinnä pohjan lähteistä. Laskuojan kautta Kotojärvi liittyy Karjaanjoen vesistöön. Kallioseinämän kohdalla syvyyttä on noin viisi metriä.

Maatalousvaltaiseen aikaan Kotojärvi oli monessa kylän keskipiste. Silloin järvessä liotettiin pellavat, pestiin pyykit, juotettiin ja uitettiin työhevoset. Talvella järvestä sahattiin jäälohkareita, joilla maito jäähdytettiin kesäisin.  

Keskellä Ikkalan kylää sijaitseva Kotojärvi palvelee nykyisin suosittuna uimapaikkana. Rannalle on tuotu hiekkaa ja rakennettu laituri. Pohja jyrkkenee melko nopeasti. Myös Simonnokan kallioilta pääsee uimaan. Jos aiot sukeltaa, tarkista ettei veden alla ole rinteiltä mahdollisesti pudonneita hakoja.

 

Kotojärvestä sahatut ja nostetut jäälohkareet varastoitiin sahajauhokasojen alle, jossa ne säilyivät läpi kesän.


Kesäisin lohkareista lohkottiin jäitä karjakeittiöiden jäähdytysaltaisiin maidon jäähdyttämistä varten.



 


 Kuva: Lauri Ikäheimonen ja Veikko Möltsi

Teksti: Liisa Jäppinen

Takaisin Ikkalan luontopolun sivulle!