 |
Kotojärven ympäristössä on kaksikin isompaa pähkinäpensasesiintymää. Toinen on heti uimarannalta lähdettäessä lehtomaisessa rinteessä, toinen on luontopolkua reunustava pähkinäpensaskujanne järven pohjoispäästä alkavassa nousussa. Kylän lapsilla oli ennen tapana kerätä niistä pähkinöitä. Nyt keräilykilvassa voiton vievät pähkinähakit ja ahkerat oravat.
Etelä- ja Lounais-Suomen lehtomaisissa metsissä viihtyvän pähkinäpensaan tunnistaa parhaiten sen kasvutavasta. Se muistuttaa näet jättimäistä kukkakimppua. Aivan juuresta kasvaa nippuna suoria hoikkia puuvarsia, jotka vasta vähän ylempänä kaartuvat ja haarautuvat lehteviksi oksiksi.
Pähkinäpensaan lehdet muistuttavat muodoltaan hieman lepän tai lehmuksen lehteä. Keväisin pensas on täynnä roikkuvia norkkoja, joista siitepöly leviää tuulen mukana ympäristöön. Pähkinäpensas on tuulilevitteinen, mutta se tarvitsee toisen pensasyksilön siitepölyä tuottaakseen pähkinöitä.
Pähkinäpensas on kalkinsuosija ja Ikkalan ja Pusulan alueella kalkkia on ollut maaperässä aina pieneksi kalkkilouhokseksi asti.
 | ||
Jos osaat olla oikein hiljaa...voit nähdä tämänkin. Metsäkauriin vasa.
|
 |
| Orava |
 |
Rentukat loistavat laskuojan notkossa.
|
 |
| Täpläperhonen |
 |
| Metsänokiperhonen |
 | |
| Sudenkorento |
Kuvat: Päivi Laari, Sirkka-Liisa Leino ja Ana María Gutiérrez Sorainen
Teksti: Liisa Jäppinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti