Vuosi sitten todettiin, että Kotojärvi ei voi hyvin ja 23.10. kokoontui Kokin navettaan Ikkalan kyläyhdistyksen kutsumana peräti 33 kyläläistä kuulemaan asiantuntijaa ja pohtimaan mitä tilanteelle voisi tehdä.
Asiantuntija Maj Rasilainen Länsi-Uudenmaan Vesi ja ympäristö ry:stä taustoitti Kotojärven historiaa eri vuosina otetuin ilmakuvin ja vesinäytetiedoin ja kertoi maatalouden ja metsätalouden vaikutuksista
veden happitilanteeseen. Jopa muinainen pellavien liotus järvessä on saattanut jättää jälkensä pohjansedimenttiin ja sieltä liukenevan ja vettä tummentavan humukseen määrään, vaikka aikaa liotuksesta lienee jo lähes sata vuotta.
Kyläläiset puolestaan kertoivat kokemuksiaan juuri veden tummumisesta, levistä ja kalalajien muuttumisesta enemmän roskakaloiksi. Huolta kyläläisissä aiheutti myös Kotojärven laskuojan kasvaminen miltei umpeen, jolloin veden virtaama on heikentynyt. Uutta vettä Kotojärvi saa vain pohjan lähteistä ja sateesta. Toisaalta lämpimämmät talvet ja runsaammat sateet huuhtovat lisää humusta maaperästä järveen.
Yhteinen tahtotila oli, että tilanteelle pitää tehdä jotain, mutta mitä?
Maj Rasilainen kertoi, että Lohjalla on käynnissä Vesienkunnostusohjelma, jonka kautta on laadittu kunnostusohjelmia muutamille järvialueille, esim. Vihdin Enäjärvelle. Siellä yhtenä toimenpiteenä oli hoitokalastus. Rahoitusta hanketta varten on saatu eri lähteistä.
Ikkalassa tärkeimmäksi tehtäväksi koettiin laskuojan virtaaman parantaminen. Se tarvitsee suunnitelman ja sen hyväksyttämisen Ely-keskuksella. Ja tietysti rahoitusta ja innokasta talkooväkeä. Myös vesialueen omistajien lupia saatetaan tarvita. Kiinteistörekisterin otteen mukaan heitä lienee yli sata. Tavoittaminen ei ehkä ihan helppo juttu, mutta tästä se alkaa.
Apua tulossa, Kotojärvi!
Teksti: 25.10.2024 Liisa Jäppinen
 |
| Ikkalan Kotojärvi |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti